parisuhde & kaverit

Tää kuulostaa taas hieman hullulta, että tämä tyttö on taas pinnalla pilvien. Vaikka tuntuikin mahdottomalta nousta ylös, mutta nousin sittenkin. Olen ylpeä toisaalta etten masentunutkaan. Sanon vain, että vaikka tuntuisi alussa maailman lopulta niin ei kannata luovuttaa elämässä, koska kohtalo tulee joskus. Niinkuin minulle nyt.

Kävin chatissa yks ilta ihan vain huvin vuoksi ja täältä tämä nuori herrasmies löytyi. Ollaan mietitty että miten kohtalo toikaan meiät yhteen. Meiltä ei lopu keskustelun aiheet ollenkaan. Mutta yksi vika tai no oikeestaan kaksikin. Hänellä on sama etunimi kuin sille kenen kanssa minulla meni juuri poikki ja hän on vielä samanikäinenkin. Voiko näin käydä? Mutta tämä mies on aivan erilainen. Se ei pelkää sitoutumista vaan haluaa olla tukena ja lähellä. Ettei mulle sattuisi mitään. Hän kertoo monesti kuinka pitäisi hyvänä mua, että tuntisin oloni mukavaksi. Ensimmäistä kertaa punastelen miehen läsnä. Johtunee varmaankin siitä ettei minua pahemmin olla kehuttu.

Olen miettiny paljon myös sellaista, että minun varmaan täytyisi kertoa entiselle miehelleni tilanteeni kun hän on soitellut nytten ja puhunut aika tiuhaan tahtiin. Vaikka sanoin hälle etten halua uudestaan samaa tuskaa kärsimään. Mutta en haluaisi satuttaa, koska tiedän, että hän poistaa numeroni ja kaikki tietoni itsestään. Olen vähän umpikujassa tavallaan, mutta enköhän selviä. Toivottavasti.

Välillä sitä voi rennosti ottaa ja välillä sitä joutuu juoksee.